Bar Kochban aikainen rahalöytö Juudan vuoristosta

Bar Kochban kapinan (132-135 jKr.) aikainen rahakätkö löydettiin Juudan vuoristossa sijaitsevasta luolasta muinaisen Betarin kylän läheltä noin 10 km Jerusalemista lounaaseen. Löytö koostui yhteensä 120 kulta-, hopea- ja pronssirahasta. Kyseessä on parhaiten säilynyt ja laajin rahalöytö Bar Kochban kapinan ajalta.

Useimmat löydetyistä rahoista on tyypillisiä juutalaiskapinallisten lyömiä rahoja, joihin on painettu kansallisia symboleja (esim. temppeli, kranaattiomena) ja tekstejä (esim. ’Jerusalemin vapauden puolesta’). Rahat olivat alun perin roomalaisia, mutta juutalaiskapinalliset löivät niiden päälle omia tunnuksiaan. Osa rahoista oli kuitenkin muuttamattomia ja tyypillisiä roomalaisia kolikoita. Rahojen yhteydestä löydettiin myös roomalaisaikaista keramiikkaa sekä aseita. Löytö Betarin kylän läheltä sopii hyvin yhteen sen tiedon kanssa, että Betarissa käytiin viimeinen ratkaisutaistelu juutalaiskapinallisten ja roomalaisten välillä. Betar oli ollut Bar Kochban kapinan viimeisiä tukikohtia. Löytö lisää tutkijoiden tietoa huonosti tunnetusta Bar Kochban kapinasta.

Löydön tekivät Jerusalemin yliopiston luolatutkijat Boaz Langford ja prof. Amos Frumkin. Arkeologista löytöä tutkivat FT Boaz Zissu ja prof. Hanan Eshel Bar Ilanin yliopistosta Tel Avivista.

Keskipronssikautinen linnoitus Jerusalemista

Jerusalemin Daavidinkaupungin kaivauksissa on löytynyt jäänteitä keskipronssikautisesta linnoituksesta (alustava ajoitus n. 1700 eKr.). Löytö tehtiin Daavidinkaupungin itäpuolella suoritettavien kaivausten yhteydessä. Kaivauksia johtavat Ronny Reich ja Eli Shukron. Kaivauksia tukee mm. Iir David Foundation.

Reichin mukaan linnoituksen muurit ovat suuremmat kuin mikään muuri (säilyneet parhaimmillaan 8 metrin korkeuteen), joka on koskaan löydetty Daavidinkaupungista. Hän pitää myös todennäköisenä, että kyseessä ovat Jerusalemin varhaisimmat linnoituslaitteet. Niistä voidaan päätellä, että Jerusalemista oli jo noin vuonna 1700 tullut kaupunki tai kaupunkikeskus. Massiivisen linnoituksen rakentaminen myös edellyttää huomattavaa taloudellista ponnistusta ja siten myös poliittista valtaa ympäröivän alueen suhteen.

Magdalasta löytynyt synagoga

Galilean Magdalasta (lähellä Migdalin kylää, n. 5 km Tiberiaksen kaupungista pohjoiseen) on löydetty varhainen synagoga, joka voidaan ajoittaa n. 50 eKr.-100 jKr. Kyseessä on yksi varhaisimmista synagogalöydöistä. Ennen Magdalan löytöä vain kuusi muuta synagogaa on ajoitettu toisen temppelin ajalle. Synagogasta on löydetty mm. hyvin säilynyt kaiverrettu menora. Kyseessä on ensimmäinen kuva menorasta toisen temppelin ajalta. Synagogan pääsali on noin 120 metriä pitkä, jonka perusteella voidaan päätellä, että Magdalan synagoga oli suurempi kuin useat alueen muut synagogat.

Ennen Tiberiaan kaupungin valmistumista Magdala oli hallinnollinen keskus ja alueen tärkeimpiä kaupunkeja. Magdala tunnetaan parhaiten Jeesuksen opetuslapsen Maria Magdalenan kautta. Synagogan pelasuskaivauksia johtaa Dina Avshalom-Gorni. Synagoga löydettiin roomalaisaikaisen Magdalan kaupungin viereiseltä rannalta, johon rakennetaan hotelli.

Uusi piirtokirjoitus Gihonin lähteeltä

Jerusalemista Gihonin lähteen yhteydestä on löytynyt uusi piirtokirjoitus, joka voidaan kirjoitustyylin (paleografian) perusteella ajoittaa 700-luvun lopulle. Piirtokirjoituksessa on näkyvillä kaksi riviä. Molempien tulkinta on epäselvä. Ensimmäisellä rivillä on kolme kirjainta קיה, joka saattaa olla erisnimen loppuosa. Tällöin kyseeseen tulisi esim. Hiskia (חזקיה). Mielenkiintoiseksi linkin Hiskiaan tekee se, että Vanhan testamentin mukaan juuri tämä kuningas paransi Jerusalemin vesihuoltoa rakentamalla kanavan ja altaan Jerusalemissa (2Kun 20:20). Daavidinkaupungin alla sijaitsevat tunneli on usein ajateltu olevan juuri Hiskian rakennuttama, jonka vuoksi sitä kutsutaan yleensä nimellä Hiskian tunneli. Tunnelin keskivaiheita löytyi piirtokirjoitus, joka juhlisti tunnelin valmistumista.

Uuden piirtokirjoituksen toisen rivin tulkinta on epäselvä, vaikkakin kolme kirjainta on selvästi luettavissa: כה ב. Koska kirjaimia erottaa piste, jota on käytetty erottamassa sanoja toisistaan, kaksi ensimmäistä kirjainta kuuluvat edelliseen sanaan ja viimeinen kirjan on seuraavan sanan ensimmäinen.

Löytö tehtiin Ronny Reichin ja Eli Shukronin johtamissa kaivauksissa Daavidinkaupungin itäosissa.

Uusia sinetinpainaumia Jerusalemista

Umm Tubasta Jerusalemin eteläosassa suoritetuissa pelastuskaivauksissa on löydetty rakennus, jossa oli huomattava määrä sinetinpainaumia. Neljä sinetinpainaumista on ns. LMLK-sinetinpainaumia (eli למלך, joka tarkoittaa kuninkaalle kuuluvaa), joita on todennäköisesti käytetty Juudan veronkannossa 700-600-luvuilla eKr. Näiden lisäksi löytyi kaksi virkamiehelle kuulunutta sinetinpainaumaa, joista toinen kuului Ahimeleh Amadjahun pojalle ja toinen Jehokil Saharin pojalle. Myös nämä voidaan kirjoitustyylin (paleografian) ja rakennuksesta löytyneen keramiikan perusteella ajoittaa 700-600-luvuille eKr.
Rakennus oli yksittäinen keskuspihatalo (court yard house). Rakennusta oli myöhemmin käytetty myös hasmonealaisajalla ja sen käyttö on jatkunut aina toisen temppelin tuhoon asti.