Onko Daavidin käyttämä tunneli löytynyt?

Jerusalemin Daavidinkaupungista ns. Daavidin palatsin alta on löydetty tunneli. Maanalaista tunneli on tuettu ja parannettu luonnonkivillä peruskalliota apuna käyttäen. Ainoastaan 50 metriä tunnelia on pystytty kaivamaan esille, joten tunnelin tarkka reitti ei ole vielä paljastunut.

Löytö liittyy ns. Daavidinkaupungin kaivauksiin, joita johtaa arkeologi Eilat Mazar. Hän on aikaisemmin esittänyt, että alueelta on löytynyt Daadidin palatsi (kritiikkiä ks. Juha Pakkala, Onko kuningas Daavidin palatsi löytynyt? Teologinen Aikakauskirja 04/2007). Uusi löytö on Mazarin mukaan Daavidin palatsista Gihonin lähteelle johtanut tunneli ja samalla myös 2 Sam 5:8 mainittu tsinnor (צנור), jonka merkitys kyseisessä Vanhan testamentin kohdassa ei ole ollut aivan selvä (sana צנור tarkoittaa mm. putkea). Jos sana viittaa tunneliin, 2 Sam 5:8 voidaa tulkita niin, että Daavid olisi sen avulla valloittanut Jerusalemin jebusilaisilta.
Mazarin mukaan Juudan monarkian loppuvaiheissa tunneli muutettiin pakoreitiksi piiritystilanteessa. Kuningas Sidkia olisi siten saattanut paeta babylonialaisia juuri tätä tunnelia apuna käyttäen (2 Kun 25:4).

Uusi löytö on merkittävä, mutta esitettyihin tulkintoihin tulee suhtautua kriittisesti. Minkäänlaisia todisteita Daavidista ei ole löynytyt, vaan käytävästä on löytynyt keramiikkaa Juudan monarkian loppuvaiheista. Yhteys monarkian varhaisvaiheisiin on näillä tiedoilla vain arvailua, joka perustuu yhden raamatunjakeen tulkintaan. Sen lisäksi, että 2 Sam 5:8 on tulkinnanvarainen, kohdassa ei kerrota missä mahdollinen tunneli sijaitsi. Lisäksi koko 2 Sam 5 kertomuksen historiallisuuteen on suhtauduttava kriittisesti (tästä enemmän yllämainitussa artikkelissa).

Myös tunnelin tulkitseminen pakoreitiksi ja yhdistäminen kuningas Sidkiaan on ongelmallista. Koska ainoastaan 50 metriä tunneli on tähän mennessä pystytty paljastamaan, ei tiedetä mihin se johtaa. Auki jää kysymys, johtiko reitti monarkian aikaisen kaupunginmuurin ulkopuolelle. Jos Vanhan testamentin kertomusta lukee tarkasti, huomaa lisäksi, että 2 Kun 25:4 ei mainitse mitään tunnelia, vaan kuningas armeijoineen pakeni "molempien muurien välistä porttitietä, joka oli kuninkaan puutarhan puolella". Lisäksi Sidian pako on historiallisesti epätodennäköinen. Sen mukaan koko Juudan armeija olisi voinut paeta piirittävää armeijaa pienen tunnelin kautta.

Tämänhetkisten tietojen perusteella tunnelin tulkinta perustuu monelta osin varsin ongelmallisiin oletuksiin. Ongelmallista on myös se, että löytöä on jo mainostettu tiedotusvälineissä kuningas Daavidin aikaisena. Taustalla on mm. päämäärä vahvistaa uskoa Raamatun kertomuksien historiallisuuteen. Mazar on itse kertonut kaivavansa Raamattu toisessa kädessä. Myöskään löydön poliittista merkitystä ei tule väheksyä, koska alue on keskellä arabien asuttamaa Itä-Jerusalemia. Daavidin aikaiset löydöt ovat käyttökelpoisia keskustelussa siitä, kenelle alue on "alun perin" kuulunut.

Nämä ongelmat eivät vähennä sitä, etteikö löytö olisi tärkeä. Ongemat liittyvät löydön pikaisiin tulkintoihin (uusi löytö on tehty kesällä 2008 ja tuotu julkisuuteen 11.11.2008). Ilman tulkintaa arkeologiset löydöt eivät koskaan kerro mitään, mutta tulkintoja on tehtävä kriittisesti ja kaikkiin tulkintoihin on suhtauduttava kriittisesti. Daavidinkaupungista tehdyn uuden löydön faktat tulisi ensin julkaista ja antaa koko tiedeyhteisön arvioitavaksi, ennen kuin se tiedotusvälineissä julistetaan Daavidin valloittamaksi tunneliksi (ks. esim Jerusalem Postin artikkeli; kuvia tunnelista, ks. theTrumpet.com)

Ylipapin pojan hauta löydetty

Jerusalemin pohjoispuolelta on löydetty sargofragin fragmentti, jossa on piirtokirjoitus בן הכהן הגדול (ben hak-kohen hag-gadol) eli ylipapin poika. On ilmeistä, että kyseessä on osa ylipapin pojan kalkkikivestä valmistettua hauta-arkkua. Valmistustyylin perusteella sargofagi voidaan ajoittaa toisen temppelin lopulle.

Löytö sopii hyvin tutkimuksessa vallitsevaan käsitykseen, että temppelinpapisto kuului yhteiskunnan hyväosaiseen yläluokkaan. Ainoastaan varakkaimmalla yläluokalla oli varaa valmistaa itselleen kalliita sargofageja.

Fragmenttia oli käytetty myöhemmin rakennuskivenä, joten sitä ei löydetty alkuperäisestä kontekstistaan. Hauta on kuitenkin todennäköisesti sijainnut samalla alueella, eli modernin Jerusalemin pohjoislaitamilla. Alueella tiedetään sijainneen Jerusalemin varakkaan väestön asutusta toisen temppelin loppuvaiheilla.

Löytö tehtiin Naftali Aizikin ja Benyamin Harevenin johtamissa pelastuskaivauksissa.

Hasmonealaisaikaista muuria löytynyt Jerusalemista

Jerusalemin Vanhankaupungin eteläpuolelta on löytynyt jäänteitä hasmonealaisaikana rakennetusta kaupunginmuurista. Muuri on osin säilynyt jopa kolmen metrin korkeuteen saakka. Kaivauksia on suoritettu ns. Sioninvuoren aluella ja niitä johtaa arkeologi Yehiel Zelinger. Kaivauksia rahoittaa ns. Ir David-säätiö, joka tukee kaivauksia myös Daavidinkaupungin alueella. Alueella on kaivettu aikaisemminkin, mutta useat 1800-luvun löydöt ovat sen jälkeen hautautuneet eikä niiden tarkkaa sijainti enää ollut tiedossa. Kaivauksia on tarkoitus jatkaa koko Vanhankaupungin eteläpuolella Sioninvuorelta Daavidinkaupunkiin.

Uusien löytöjen suurin tieteellinen merkitys liittyy kaupungin kokoon hasmonealaisaikana. Kaupunki laajeni uudelleen yhtä kauas etelän suuntaan ainoastaan bysanttilaisaikana.

Harvinainen sinetti 600-luvulta eKr.

Jerusalemista on löydetty harvinainen sinetti, joka kuvaa jousella ampuvaa sotilasta. Sinetti on ajoitettu 600-luvulle eKr. ja on tyylinsä perusteella saanut vaikutteita assyrialaisesta ikonografiasta. Sinetti on valmistettu mustasta kivestä ja kaiverrus on huolellisesti tehty. Jousiampujan lisäksi sinettiin on kaiverrettu nimi Hagab (לחגב/lhgb = Hagabille kuuluva) , joka on sinentin omistaneen henkilön nimi. Ilmeisesti kyseessä on ollut tärkeä sotilashenkilö 600-luvun Juudasta. Lisää sinetistä ja sinetin kuva.

Sinetti löydettiin Länsimuurin aukiolla tehdyissä kaivauksissa, joissa on kahden viime vuoden aikana löytynyt merkittäviä jäänteitä 700-600-luvun eKr. Jerusalemista. Alue on osoittautumassa hyvin merkittäväksi kohteeksi näiden vuosisatojen Jerusalemin historiaa tutkittaessa, koska koskaan aikaisemmin ei ole löydetty ensimmäisen temppelin aikaisia rakennuksia vain runsaan 100 metrin päästä temppelialuetta. Rakennukset ovat hyvin säilyneet, ja niistä osassa huoneita muurit seisovat edelleen alkuperäisessä korkeudessaan. Kaivauksissa on löydetty myös sinetti, jossa on kaiverrus lntnyhw bn jsh (לנתניהו בן יאש) eli Netanyahulle Yaushin pojalle. Lisäksi alueelta on löydetty ns. lmlk-sinettejä, jotka liittyvät 700-600-lukujen veronkantoon Juudassa.

Kaivauksia Länsimuurin aukiolla johtaa Shlomit Wexler-Bdoulah ja Alexander Onn. Kaivausten etenemistä odotetaan suurella mielenkiinnolla.